top of page

Ensimmäinen kokemukseni eurytmiasta oli...


Ensimmäinen kokemukseni eurytmiasta oli esitys, jota menin ystävieni kanssa katsomaan. Istuimme eturivissä ja tunnelma oli keskittynyt. Eurytmiasta mitään ymmärtämättä katselin hienovaraista liikettä hieman ihmeissäni. Tottumattomana jouduin pinnistelemään aisteillani ja esityksen loppua kohden ajatukseni harhaili jo muualla. Tanssijana olin tottunut nopeasti vaihtuviin aistiärsykkeisiin ja esityksiin, joiden tarkoituksena oli viihdyttää yleisöä. Tuntui kuin puolet esityksestä olisi ollut hiljaisuudessa.


Olin vasta muuttanut Helsinkiin ja etsin uutta suuntaa elämälleni. Haikailin edelleen tanssin perään, vaikka olin sen jo monta kertaa päättänyt jättää taakseni. Vaikka näkemäni eurytmiaesitys ei ollut pelkkää rakkautta ensisilmäyksellä, se herätti toivon. Laitoin heti hakemuksen eurytmiakoulutukseen. Koulutus ei kuitenkaan alkanut vielä ja opiskelin vuoden Snellman-korkeakoulun yleisopintolinjalla. Tutustuin ensimmäistä kertaa antroposofiaan ja pääsin tekemään eurytmiaa. Vuosi osoittautui yllättävän rankaksi ja kohtasin sisäisiä haasteita, joiden takia meinasin jättää leikin kesken. Opinnot vaativat läsnäoloa, ja kohdatessani kanssaopiskelijani, jouduin myös kohtaamaan itseni.


Aluksi eurytmia tuntui kovin yksinkertaiselta, olinhan tanssissa tottunut muistamaan nopeita liikesarjoja. Vuoden aikana aistini kuitenkin avautuivat uudella tavalla ja eurytmian tekeminen alkoi tuntua mielekkäältä. Mitä enemmän eurytmiaa tein, sitä vaikeammaksi se kuitenkin muuttui. Ehkä juuri sen takia se sai otteen minusta. Tiesin haluavani jatkaa eurytmiaa, kun vuoden lopuksi teimme näytelmän, jossa olin mukana tekemässä eurytmiaa. Luovuuden liekki herätti minut henkiin, eikä ollut enää epäilystäkään siitä, mitä minun tulisi tehdä. Se, minkä olin tanssissa kadottanut, olin nyt löytänyt uudestaan.


Nyt opiskelen kolmatta vuotta eurytmiaa ja olen kiitollinen saadessani harjoitella joka päivä. Vaikka harjoittelu on hyvinkin arkista, yritän muistuttaa itseäni siitä, kuinka erityistä se oikeastaan on. Keskellä Helsinkiä me kokoonnumme aamulla harjoittelemaan ja pianisti soittaa kauniita kappaleita. Syvennymme musiikkiin niin, että koko muu maailma unohtuu.


Jenna Kirmanen. Photo by Ingemar Raukola

Helmikuun blogin kirjoittajana toimi Jenna Kirmanen (s.23.3.1989); eurytmiaopettajaopiskelija, ravintoneuvoja ja joogi.

Vuoden 2019 Blogit koskevat kysymystä: Miksi eurytmia? Eurythmy Channel Helsinki on pyytänyt tähän kysymykseen vastausta 12 eri ihmiseltä ja he kertovat blogeissaan omakohtaisen näkemyksensä asiasta.

bottom of page